Manaaja (1973)
(The Exorcist)

Paholaisen asianajaja (1997)
(The Devil's Advocate)

American History X (1998)

Terminator 2 - tuomion päivä (1991)
(Terminator 2: Judgement Day)

Fight Club (1999)

Pulp Fiction - tarinoita väkivallasta (1994)
(Pulp Fiction)

Lost Highway (1997)
"Sekavaa juonenkulkua, mutta mitä muutakaan voi Lynchiltä odottaa? Jos haluaa elokuvan tiputtavan kärryiltä siinä parin ensimmäisen minuutin aikana, niin tämä on hyvä leffa siihen ;) Hianoa ja komiaa musiikkia leffasta kyllä löytyy: Rammsteinin Heirate mich ja Rammstein -kappaleet."

Monty Pythonin Hullu maailma (1975)
(Monty Python and the Holy Grail)
"Loistava ja hauska elokuva Arthurista ja hänen pyöreän pöydän ritareistaan etsimässä Pyhää Graalinmaljaa. Joukkio kohtaa kaikenmaailman ihmisiä, otuksia ja kommelluksia. Oikeastaan leffa on sarja sketsejä, joilla ei tarkemmin ajateltuna juurikaan ole mitään kytköstä toisiinsa. Vitsit ovat kuitenkin niin hauskoja, että sillä ei ole väliä. Leffa kestää useamman kerran katsomisen. Jopa niin monen, että muistaa vuorosanat ulkoa ;)"

Mulholland Drive (2001)
"Kahdesti olen tätä elokuvaa yrittänyt katsoa, kahdesti olen nukahtanut. Osasyynä voi tietysti olla ajankohdan myöhäisyys ja se että tätä elokuvaa katsoessa pitäisi olla skarppina ja ajatella. Kokeilen kolmannen kerran skarppina keskellä päivää, ehkä se silloin avautuu."

Tiikerin oma elokuva (2000)
(The Tigger Movie)
"Jokainen tuntenee puolen hehtaarin metsän ja sen asukkaat? Tällä kertaa pääosan on saanut Nalle Puhin sijaan Tiikeri, joka haluaa löytää suuren Tiikeri-perheen. Iloinen elokuva ja piirrosjälkikin on hyvää, ei mitään suoraan videolevitykseen tarkoitettua huttua, vaan kunnon jälkeä. Otukset ovat suloisia (niin kuin aina) ja hellyyttävän tietämättömiä asioista. Kellekään ei kuitenkaan olla ilkeä, jokaista autetaan ja riidatkin sovitaan. Aikuisten elokuvat voisivat ottaa näistä mallia. Ei kaikissa elokuvissa tarvitse riitoja "sopia" aseilla ja järkyttävällä räiskimisellä. Elämä voi olla ihan leppoisaa eikä ketään tarvitse tappaa. Onkohan eräs Yrjö V. Puska nähnyt tämän elokuvan? Hänelle sen voisi näyttää, ehkä hän jopa tajuaisi idean tämän takana."

Fucking Åmål (1998)
"Muistan katsoneeni tämän ja muistan, miten leffa mielestäni loppui juuri siihen, kun sen olisi pitänyt alkaa. En tiedä, miksi tästä oli niin suuri haloo. Ehkä se oli taas kriitikkojen hapatusta, mutta minen tästä oikein perustanut. Tämän katsomisesta ei jäänyt mitään. En sitä vihaa, mutten tykkääkään. Kovasti leffa yritti olla ajatuksia herättävä, mutta eipä tässä päässä ainakaan mitään tapahtunut. Ehken ole samalla tasolla ruotsalaisten kanssa, mutta siinähän ei ole mitään pahaa tai huonoa."

Evil Dead 2: Dead by Dawn (1987)
(Evil Dead II)
"Ainut Evil Dead -leffa, jonka olen nähnyt. Sen jälkeen koittanut pienellä vaivalla löytää loputkin. Puhdasta kauhua tämä ei ole, ällökauhua pikemminkin. Sekä tietenkin komediaa, joka muodostuu lähinnä halvan budjetin tehosteista ja älyttömistä tilanteista. Kuka keksii laittaa zombie-kätensä tilalle moottorisahan? Kuka keksii ylipäätään zombie-käden? Hulvatonta. Ei pidä tietenkään unohtaa Bruce Campbellin upeaa luonnenäyttelyä kätensä kanssa. Äijähän on nero! Tästä ei voi nähdä painajaisia. Nukkumisen estää ehkä vatsalihasten kipeytyminen liiallisesta nauramisesta. "You'll never get the Necronomicon!""

Lara Croft Tomb Raider: Elämän lähde (2003)
(Lara Croft Tomb Raider: The Cradle of Life)
"Varmaankin olen kieroutunut mieli, sillä minä pidin tästä elokuvasta. Heti ensimmäisestä hetkestä lähtien. Musiikki sai aikaan kylmiä väreitä selkäpiissä, siinä oli jotakin hyvin seikkailuelokuvamaista. Tuntui sopivan täydellisesti elokuvaan. Myönnetään, että tarina on vähän hoopo ja kohtaukset vaikuttivat irrallisilta, mutta mutta... Jokin tässä silti oli niin hianoa, että nappasi minut mukaansa. Asiaan vaikutti varmasti innostukseni peleistä.Mutta miten selitetään kaverini ihastumisen leffoihin, vaikka hän ei ole pelannut yhden yhtä peliä? Jo ensimmäisen leffan kohdalla olin sitä mieltä, että Angelina Jolie on valkokankaan ainoa oikea Lara Croft. Hirmuisesti vain harmittaa letin unhoittaminen. Miksi ponnari on muka kivempi? Myöskin turhat entinen, ehkä tulevakin poikaystävä -maalailut olisi voinut jättää pois. Lady Crofthan on itsenäinen nainen, eikä sellainen kaipaa miestä rinnalleen. Luulen, että Elämän lähde teki sen, mihin harva jatko-osa ei ole kyennyt: Se oli parempi kuin edeltäjänsä. Sitä en tiedä, onko se kovinkaan suuri saavutus."

Hohto (1980)
(The Shining)
"Jos osaisin ajatella tätä pelkästään elokuvana, tämä ansaitsikin paremman arvostuksen. Koska kuitenkin ajattelen tätä kirjan pohjalta tehtynä elokuvana ja elokuvan pitäisi noudattaa sen pohjana olevaa kirjaa, niin tämä ei iske. Perhehän siis lähtee talveksi pitämään huolta Kalliovuorten keskellä olevasta hotellista. Isällä kuitenkin jokin napsahtaa päässä ja verilöyly on kutsuttujen listalla. Elokuvan pitäisi perustua Stephen Kingin samannimiseen kirjaan. Mielestäni leffassa kirjasta ei ole juurikaan jäljellä muuta kuin hlöt, paikka ja aika. Jack Nicholson on loistava, mutta hänhän on aina. Etenkin näytellessään jollain lailla päästään pipejä olevia (näytteleekö hän muunlaisiakin hahmoja?) Monelle lienee tuttu Nicholsonin irvistävä naama rikotun oven välistä, hän on siinä omimmillaan. Elokuva antaa harhaluulon siitä (ainakin minulle antoi), että Jack-isä sekoaisi eristyneisyyden ja oman pinnan alla kytevän mielenvikaisuutensa takia. Kirjassa sekoamisen aiheutti itse hotellissa läsnäoleva paha, talo siis sai isän sekoamaan ja jahtaamaan perhettään. Elokuvassa tämä mielestäni kirjan tärkein pointti jätetään täysin huomiotta. Kaikenlaista kummaa talossa kyllä tapahtuu, mutta itselleni ainakin elokuvaa katsoessa tuli mieleen, että ne joko johtuvat Dannyn 'hohto'-kyvystä tai Jackin mielenvikaisuudesta. Muistaakseni kirjailija itsekään ei ollut tyytyväinen tähän Kubrickin teokseen, vaan teki toisen version, joka oli uskollisempi kirjalle. Kuten totuttua Kingin kirjojen filmatisoinnit ovat täyttä kukkua. Niille, jotka eivät ole kyseistä kirjaa lukeneet, tämä elokuva voikin olla hiano kokemus. Nekin, jotka ovat kirjan lukeneet, voivat siitä pitää, jos osaavat erotella nuo kaksi eri teosta. Selkeästikään minä en kuulu kumpaankaan ryhmään."

Kellopeliappelsiini (1971)
(A Clockwork Orange)

Seitsemän (1995)
(Se7en)

Braveheart - taipumaton (1995)
(Braveheart)

The Fifth Element - puuttuva tekijä (1997)
(The Fifth Element)
"Bruce Willis -leffat eivät aina (Kuudenteen aistiin saakka) tarkoittaneet minulle ainakaan mitään muuta kuin mäiskettä ja räiminää, eikä usein hianoa sellaista. Fifth Element oli kuitenkin poikkeus. Elokuva kertoo ikuisesta hyvän ja pahan taistelusta. Tapahtumat sijoittuvat tulevaisuuteen. Maata lähestyy suuri meteoriitti, joka uhkaa tuhota koko planeetan. Eräs uskonlahko on vartioinut vuosisatoja ainutta keinoa tuhota tuo uhka. Aseen palaset vain ovat jossain muualla kuin uskonlahkon hallussa. It mu5t be found. Bruce Willisin esittämä taksikuski Korben Dallas ajautuu sattuman kautta tapahtumiin mukaan, kun juuri alienista kloonattu ja karannut Leeloo (Milla Jovovich) tipahtaa hänen taksiinsa. Nainen pyytää apua Korbenilta ja seikkailu alkaa. Elokuva on hauska ja toimiva. Mikään kohta ei tunnu tylsältä tai turhalta. Eniten ehkä leikitellään Korbenin kustannuksella: hänelle ja hänen epäonnistuneelle elämällään nauretaan useaan otteeseen. Myöskin maailma on täynnä hauskoja yksityiskohtia. Esimerksiksi tupakan filtteri vie 3/4 tupakan koko pituudesta. Shown ainakin ajoittain varastavat loistavat sivuhahmot. Pahiksen roolissa on Gary Oldman, joka lasisine pääkuorineen on todella loistava. Häntä ei kuitenkaan kannata ärsyttää ;) Toinen mahtava hahmo on Chris Tuckerin esittämä radion tiskijukka Ruuuubyyy Rhoood!! Hänen edessään naiset pyörtyvät ja osa miehistäkin. Taistelun tuoksinnassa Ruby ei ole edukseen, mutta hänen hermostunut piipityksensä on hauskaa kuunneltavaa. Eivätkä Ian Holm pappina ja Milla Jovovich Leeloonakaan huonoja ole, he vain eivät loista yhtä kirkkaasti kuin muut. Maan mainio elokuva. Välillä tulee laitettua pyörimään ja puolessa välissä ihmettelee, että mitä minä tätä taas katson. Elokuva on kuitenkin niin mukaansatempaava, että mokoman ihmettelyn unohtaa saman tien. Mahtavaa kerrassaan."