Seventh Son (2014)

Megamind: The Button of Doom (2011)

The Pig Who Cried Werewolf (2011)

Toiset 48 tuntia (1990)
(Another 48 Hrs.)
"Tarpeeton ja epäonnistunut uudelleenlämmittely."

Yli aidan (2006)
(Over the Hedge)
"Pari kelvollista kohtaa, mutta pääasiassa vain liian ennalta-arvattavaa."

Me kaksi ja Irene (2000)
(Me, Myself & Irene)
"Jim Carrey ja Renée Zellweger, pettämätön yhdistelmä. Tai sitten ei. Onneksi Baileygatesin pojat olivat mukana elokuvassa, niin sai nauraakin välillä. Elokuvan opetus lienee, että tämmöisellä nyhverölläkin on toivoa, pitää vain ensin hankkia jakomielitauti, tappaa ja pahoinpidellä muutama ihminen ja kaikki on OK."

Russian Rhapsody (1944)
"Sodan loppuvaiheissa ei sitten tarvinnut enää edes yrittää peitellä sitä, että propagandakoneistot jylläävät täysillä. Tässä on pääosassa itse Adolf Hitler, mutta mukaan on ympätty muitakin tuon ajan henkilöitä. Stalinin nyt sentään vielä tunnisti, mutta muuten ei kaikkia viittauksia ymmärtänyt. Komediallisuuskin kyllä sitten kärsii, kun pätkän ainoa tavoite on mollata Hitleriä."

Lunch (2001)
"Ei ollut hauska, mutta lopputvisti nosti kuitenkin pisteitä."

Iron Sky The Coming Race (2019)

Lampaansyöjät (1972)

Yhden miehen armeija (1979)
(A Force of One)
"Sehän oli yllättävänkin hyvä. Ei siinä tietenkään mitään jännitystä tai omaperäistä ollut, mutta kyllä sen kuitenkin katsoi pahemmin kyllästymättä. Ehkä näitä 1970-luvun elokuvia näkee niin harvoin, että kulissit viehättävät. Chuck Norris oli kovin nuori, eikä oikein näyttänyt Chuck Norrikselta. Kierrepotku kuitenkin sujui jo tässä läpimurtoelokuvassa."

Dungeons & Dragons 2 (2005)
(Dungeons & Dragons: Wrath of the Dragon God)
"Fantasiaelokuvia tehdään liian vähän, hyviä vielä vähemmän. Vaikka tämä onkin perinteisempää roolipelifantasiaa, olisi siinä silti saanut olla mukana juonikin. Tai edes jonkinlainen kerronta. Näyttelijätyö oli keskiluokkaista, tunnelma kateissa ja tehosteidenkin kanssa oli vähän niin ja näin. Tässä vain hypittiin kohtauksesta toiseen vailla loogisia siirtymiä tai juonenkuljetusta."

Tappavat ajatukset (1991)
(Mortal Thoughts)
"Tunnelmaton jännäri. Ainoa kelvollinen näyttelijä oli Harvey Keitel. Ja tietty Bruce! Vihaan Demi Moorea."

Luokkakokous (2015)

The Colony (2013)
"Tavanomainen selviytymiskauhupläjäys. Sama juoni on jo niin monta kertaa nähty, että enää ei jaksa oikein edes kiinnostaa. Periaatteessa taas ideasta olisi voinut rakentaa jotain omaperäisempääkin, mutta aidan matala kohta taitaa olla liian houkutteleva Hollywood-studioille. Toisaalta, jos sillä tekee varmimmin rahaa, niin…"

Kohtaus nro 6882 elämästäni (2005)
(Scen nr: 6882 ur mitt liv)
"Ei tähän ollut saatu ladattua oikein mitään jännitystä tai tunnelmaa."

Running on Empty (2010)
(Ranningu on enputi)
"Näemmä japanilaiset indie-elokuvat voivat olla yhtä puuduttavia kuin länsimaiset vastineensakin. Kerronta oli heikkoa, samoin henkilöhahmot. Kyllä sieltä lopulta kuitenkin hieman tarinaakin löytyi, vaikka pitkään sai näinkin lyhyessä elokuvassa sitäkin odotella. Tissitkin tietty oli."

Amp (2013)
"Joo, kyllä tekniikka mahdollistaa nykyään jo vaikka mitä ja vaikka kuinka pienellä budjetilla, mutta kun ei se tekniikka yksinään riitä, pitää olla vähän ideaa ja tarinaa ja henkilöhahmoja ja juontakin kenties."

First in Line (2006)
"Tässäkin kyllä tiedostaa, että pitäisi nauraa, mutta kun ei vaan naurata. Ei ihan tavattoman amatöörimainen kuitenkaan."

Silver (1999)
(Shirubaa)
"Takashi Miike yhdistelee usein leffoissaan useita eri teemoja tai tyylilajeja. Tässä hän yhdistää toiminnan ja erotiikan. Elokuva alkaa hämärällä filosofiapätkällä, jossa vilahtavat ensimmäisen kerran päähenkilön tissit. Sitten siirrytään lapsenmieliseen moottorisahamurhaajaan, joka on juuri tappanut päähenkilön perheen. Hypätään ajassa kolme vuotta eteen päin, ja päähenkilö kutsutaan mukaan lain yläpuolella toimivaan hallituksen organisaatioon, joka ilmeisesti pyrkii kitkemään kaikki epämiellyttävät tahot, joihin lain koura ei yllä. Peitetarinaksi on valittu naisten wrestling-ryhmä, joka kiertelee ympäri Japania pitämässä näytöksiä. Kosto – mikä ihana tekosyy. Tämä on varmaan ollut televisiosarjan pilottijakso, sillä elokuva päättyy 76 minuutin kohdalla kesken kohtauksen. Sitä ennen ehditään kuitenkin pistää päiviltä S/M-domina ja hänen kätyrinsä (yksi iskemällä nyrkillä reikä päähän!), sekä tutustua salaperäiseen Viper’s Nest -organisaatioon, jonka tikkoja viskovaan käsikassaraan päähenkilö ehtii jo ehkä hieman ihastuakin. Sopivissa kohdin esitellään päähenkilön uhkeita tissejä. Elokuvassa on useita hienoa kohtauksia, mutta valitettavasti tarinankerronta ei oikein pelaa. Kohtauksesta toiseen siirrytään sen kummemmin asiaa ajattelematta, joten elokuva ei oikein onnistu luomaan mukaansa tempaavaa tunnelmaa. Sen sijaan Miike-faneille elokuva tarjoaa toinen toistaan nautinnollisempia kohtauksia. Tämä on taas näitä vaikeasti arvosteltavia elokuvia. Toisaalta tämä on täyttä kalkkunaa, toisaalta hyvää juuri outoutensa takia. Yksi arvosana on kuitenkin pakko antaa, joten annetaan jotain siltä väliltä."