Waltz with Bashir (2008)
(Vals Im Bashir)
"Mitä tiedät Sabran tai Shatilan verilöylyistä vuodelta 1982? No niinpä, en minäkään tiennyt aiheesta mitään ennen tätä elokuvaa. Taiteen tehtävä on parhaimmillaan tehdä näkymätön näkyväksi, ja siinä tämä elokuva onnistuu. Visuaalisesti ja tunnelmallisesti hienoa katsottavaa, sisältöön olisin kaivannut vielä enemmän napakkuutta ja terää."

Marttyyrit (2008)
(Martyrs)
"Tätä elokuvaa on vaikea tähdittää. 8, 9 tai 10? Päädyn kompromissiin. Ehkä kaikkein hirveintä elokuvassa on se, että keskiluokkaisten perheiden kellareihin piilotetut tyrmät voivat olla - ovat - totisinta totta. Tuntuu hyytävältä ajatella, että maan alle piilotettuja tyttöjä ja poikia on tälläkin hetkellä jossakin - mielipuolien armoilla. Morjana Alaouille ja Mylène Jampanoïlle kiitos ja kumarrus näyttelijäntyöstä."

Australia (2008)
"Ylitti kaikki odotukseni. Elokuva avasi oven Australian lähihistoriaan upean visuaalisen maailman kautta. En ollut koskaan edes ajatellut, että Japani pommitti Australiaa Pearl Harbourin jälkeen. Kalpea Kidman sopi ylpeän aristokraatin rooliin kuin nakutettu, Hugh Jackman pursusi miehistä karismaa. Elokuvan suurin tähti oli kuitenkin pientä Nullah-poikaa esittävä Brandon Walters, josta taatusti kuullaan vielä. Lisää tällaisia wanhanajan elokuvia, kiitos! "Jos meinaat saada tyttöystävältäsi huomionosoituksia tulevana yönä, kannattaa kärvistellä kainalossa tämä 3h." -> reps :D"

I Love You, Man (2009)
"Yllättävää ja virkistävää, että romanttiseen komediaan voi löytää uuden näkökulman. Mukavan rento sunnuntai-illan elokuva, jonka parissa viihtyi hyvin parituntisen ajan."

North Country (2005)
"En edes halua ajatella, miten paljon tällaisia työpaikkoja on / on ollut. Järkyttävä, tositapahtumiin perustuva kuvaus kaivoksesta, jonka miesyhteisölle naistyöntekijät ovat punainen vaate - vielä enemmänkin. Verenpaine nousee kattoon tätä katsoessa..."

Keskiyön pikajuna (1978)
(Midnight Express)
"Onneksi tämä vankilaelokuva tuli katsottua vasta Turkin-matkan JÄLKEEN. Rankka kuvaus amerikkalaisnuorukaisen virheestä 1970-luvulla. Elokuva perustuu tositapahtumiin, mutta ilmeisesti (???) vankilaolosuhteita on kärjistetty. Tai sitten ei: luin vasta pari vuotta sitten tutkimuksen turkkilaisista vankiloista ja kidutuksesta. Sanotaanko näin, että Turkki on maa, jossa en haluaisi joutua pidätetyksi. Bangkok Hilton on vastaava tarina (tosin tv-elokuva/minisarja) naisnäkökulmasta kerrottuna. Karu sekin."

Katastrofin aineksia (2008)
(Recipes for Disaster)
"Tästä aiheesta ei voi jauhaa liikaa. Sitä paitsi tykkäsin Websterin otteesta: oli kiinnostavaa seurata perheen kokeilua vuoden ajan. Hyvää kitkaa toi vaimon aivan päinvastainen asenne. Itseä järkytti se, että tuhoan pallon pelkästään omalla lentomatkailullani... Vuosi ilman lentämistä?"

Che, osa 1 - sankari (2009)
(Che: Part One)
"Yleissivistävää, joskin paikka paikoin hieman puuduttavaa Kuuban lähihistoriaa. Benicio Del Toro vakuuttaa karismaattisena Guevarana: mikä oikeastaan on maailmassa muuttunut noista ajoista? Pitääpä katsoa kakkososa samaan syssyyn ja hieman paikkailla historiantuntemuksen aukkoja."

Baader Meinhof (2002)
(Baader)
"Tämä elokuva sekoittuu helposti Baader Meinhof Komplexiin, joka on oikeasti hyvä elokuva. Katsoin valitettavasti nämä peräkkäin, ja olin kuolla myötähäpeästä. Baaderissa on aivan järkyttävän ontot näyttelijät (vrt BM Komplex). En pystynyt katsomaan elokuvaa, jossa Meinhofia esittää silmiä pyörittelevä täti puhumattakaan todella selkärangattomasta Baaderista... Ja mikä ihmeen loppuratkaisu? Mistä hatusta se oli vedetty? Ei mitään tekemistä todellisuuden kanssa."

The Baader Meinhof Complex (2008)
(Der Baader Meinhof Complex)
"Pidin todella paljon tästä Punaisen armeijakunnan nousua ja tuhoa kuvaavasta elokuvasta. Karismaattiset näyttelijät, hyvä rakenne, riittävästi viittauksia sen ajan poliittisiin tapahtumiin. Vaan onpa paljon ajankohtaistakin: USA-kritiikki periytyy sukupolvelta toiselle. Pisteet erityisesti Gudrun Enssliniä esittäneelle särmikkäälle Johanna Wokalekille. Kiinnostavaa se, että tarinankerrontaa jatkettiin Meinhofin kuoleman jälkeenkin uusien RAF-sukupolvien myötä. Itse en edelleenkään jaksa uskoa, että Meinhof olisi tehnyt itsemurhan."

Harry Potter ja Puoliverinen Prinssi (2009)
(Harry Potter and the Half-Blood Prince)
"Viihdyn edelleen Tylypahkassa Harryn, Hermionen ja Ronin seurassa, mutta hoh hoijaa! Epätasainen, tylsä kokonaisuus. Pressinäytöksessä katsojat vilkuilivat kännyköistä kellojaan, ja muutamat lähtivät kesken pois. Tylypahkan huikeille maisemille, elokuvan pahaenteiselle tunnelmalle ja mainiolle Luna Lovekivalle silti plussa."

Brüno (2009)
"Mitäpä tästä voisi sanoa? Järkyttävän räävittömän törkeän hillittömän hauska elokuva. Hirvitti katsoa, miten pitkälle Sacha Baron Cohen oikein uskaltaa mennä, eikä rajoja näköjään ole - katsojan kannalta hyvä niin. Voitin muuten leffateatterissa Brüno-paidan. Fantastisch! :) Tiesin jo alkutekstien aikana, että tulisin antamaan leffalle Boratin tavoin kympin."

Kerran vielä, Harvey (2008)
(Last Chance Harvey)
"Rauhallinen, kypsä ja ehjä ihmissuhde-elokuva, jossa mitä parhaimmat näyttelijät. Katsoja saattoi vain nojata taaksepäin ja nauttia. Sitä paitsi Lontoon katuja on aina mukava talsia vaikkapa fiktiivisten hahmojen seurassa."

Ice Age 3: Dinosaurusten aika (2009)
(Ice Age: Dawn of the Dinosaurs)
"3D-version visuaalinen ilme on huippuluokkaa ja jo sinänsä näkemisen arvoinen, mutta ontto tarina aliarvioi sekä lapsi- että aikuiskatsojaa. Onko vielä liikaa vaadittu, että 3D-elokuvilla olisi oikeasti jotakin tarinallista sisältöäkin? Jyrsikselle plussa."

Käpy selän alla (1966)
"Herkullista ajankuvaa! "Keväällä 1966 FJ-Filmin tuottajat pyysivät Mikko Niskasta ohjaamaan elokuvaa teemalla "neljä nuorta ihmistä lähtee telttailemaan"." Suurin osa elokuvasta on näyttelijöiden improa ja se näkyy: 2000-luvulle tyypillinen, jäntevä käsikirjoitus puuttuu, mutta on hauska katsoa, millaisista aineksista kotimainen kulttielokuva syntyy. Ensimmäisiä kotimaisia leffoja, jossa juomista ja seksiä on kuvattu näin vapautuneesti. Seurauksena ei olekaan enää moraalinen krapula. Kuulin itseni sanovan kesken elokuvan: "Toi näyttää ihan Kirkalta." -> No, sehän oli Kirka. Ja tanssilavakohtauksessa rummuissa Remu Aaltonen."

Suden vuosi (2007)
"Luin Virpi Hämeen-Anttilan esikoisromaanin sen ilmestymisvuonna. Romaani oli herkullinen ja siitä jäi myönteinen mielikuva, mutta elokuva jää valitettavan ontoksi ja ponnettomaksi. Pidin Helsingin ja sen yliopistomaailman, varsinkin taideaineiden laitoksen kuvaamisesta, mutta siihen se sitten jäikin. Onko epilepsia muka näin hävettävä ja tabu aihe? Odotin paljon enemmän."

Erottamattomat (2008)
"Ilahduin nähdessäni suosikkini Tiina Lymin ja Minna Haapkylän samassa elokuvassa. Nautiskelin myös heppatallimiljööstä ja ankean suomalaisen jalkarättisyksyn kuvaamisesta (onneksi siihen on vielä aikaa...). Tarina peruskolmiodraamaa. Tuhlaajatyttö lähtee maailmalle, jättää pienen lapsensa ja miehensä ja mitä kaikkea siitä sitten seuraa... Plaa, plaa, plaa. Minna Haapkylän esittämä liian-vanha-teinirokkarimutsi herätti myötähäpeän tunteita. Joskus kannattaisi katsoa peiliin ja kohdata aikuisuus."

Rachel Getting Married (2008)
"Anne Hathawayn ensimmäisiä, vakavia draamarooleja ja selvisi mielestäni vallan hyvin. Niin, olihan hän Oscar-ehdollakin. Plussaa siitä, että kerrankin valkokankaalla nähtiin häät, jossa toinen osapuoli valkoinen ja toinen musta. Amerikkalaiset leffat tuppaavat olemaan edelleen vitivalkoisia muutamaa kiintiönäyttelijää lukuun ottamatta. Rachel Getting Married on monessakin mielessä monikulttuurinen: häiden teemakin Intia ja kuullaanpa mm. sambakarnevaalien rytmejäkin. Riipaiseva kuvaus siitä, miten addiktio vaikuttaa perheen sisäiseen dynamiikkaan. Hathawayn esittämää Kymia olisi tehnyt mieli lyödä avokämmenellä naamaan."

Miehet jotka vihaavat naisia (2009)
(Män som hatar kvinnor)
"Kerrankin elokuva, joka päihittää kirjan. Larssonin Millenium-dekkaritrilogian avaus on hyytävä, mutta aivan liian perinpohjainen. Elokuvaan on poimittu kaikkein tärkeimmät pointit: toimii! Tunnelma erittäin epämiellyttävä, mutta mitä muuta voi murhamysteeriolta odottaa. Povaan LOISTAVALLE Noomi Rapacelle kiinnostavaa uraa. Marssin suoraan elokuvateatterista ostamaan kirjasarjan jatko-osaa... miksi istun tässä? -> lukemaan! Lisbeth Salander on kiinnostavin dekkarihahmo vuosiin!"

Muistojen polku (2002)
(A Walk to Remember)
"Alkoi huolestuttavan disneymäisesti, mutta kasvoi lopulta varsin liikuttavaksi moderniksi Love Storyksi. Tosin miksi elokuvalle antaa niin paljon anteeksi, jos (anteeksi spoilaus) yksi päähenkilöistä sairastuu syöpään?"