Nosferatu - yön valtias (1979)
(Nosferatu: Phantom der Nacht)

Surfer, Dude (2008)
"Surfer Dude käsittelee vapaan sielun ideologiaa tarinansa kautta. Hedonistinen Addington edustaa oravanpyörästä irtautunutta yksilöä, jota koitetaan orjuuttaa nykyajan standardeihin median ja materialismin kautta. Yksinkertaisen surffarikundin elämän merkityksellisyyden on aina muodostanut meren aallot. Kun raivoava meri tyyntyy jää Addington potemaan eksistentialistista kriisiä, jonka keskellä raha, ruoho ja naiset unohtuvat sivuseikoiksi. Elokuvan potentiaalinen nerokkuus nostaa päätänsä esiin edellä mainitun aihepiirin valossa, mutta kokonaisuus jää silti muotopuoliseksi. Ongelma on siinä, että Surfer Dude ei toimi komediana eikä sen henkilöhahmot ole järin kiinnostavia."

The Broken (2008)
(The Brøken)
"The Broken kaipaa tarinansa parempaa sovittamista täyspitkän elokuvan muotoon. Lyhytelokuvana Ellisin ohjaustyö olisi hyvinkin saattanut saada kaivattua iskevyyttä, joka nyt siitä tuntuu puuttuvan. Tyhjäkäynnille unohtuva elokuva jättää näissä olosuhteissa lähinnä vain ikävän jälkimaun."

Outlander (2008)
"Outlanderin kaltainen b-luokan tuotos toimisi parhaiten keskitasoisen scifisarjan jaksona. Päälle puolen tunnin kestoon rajattuna henkilöhahmojen onttous, tarinankerronnallinen kliseisyys ja draamallinen mitäänsanomattomuus eivät nostaisi rumia päitä esiin niin selkeästi, kuin mitä vajaaseen kahteen tuntiin niputettu elokuva tekee."

The Cell (2000)
"Keskinkertainen elokuvatus, jonka psykologinen ulottuvuus jää lähinnä pintaraapaisuksi. Maalauksellinen surrealismi pelastaa paljon."

Aguirre - Jumalan viha (1972)
(Aguirre, der Zorn Gottes)
"Elokuvan taustalla pyörineet tapahtumat (kuvauksien ääretön vaikeus ja Kinskin sekä Herzogin välinen mekkalointi) pelaavat lähes yhtä tärkeää roolia, kuin itse filmatisointi. Omalla tavallaan fiktio käy todellisuuden kanssa vuoropuhelua; Herzogin kuvausprojekti oli päämäärättömältä tuntunut helvetti, kuten myös Aguirren sekä hänen joukkionsa matka kohti Eldoradoa."

Kuningattaren sisar (2008)
(The Other Boleyn Girl)
"Tv-sarjojen ohjaajana tunnettu Chadwick sivaltaa brittiläisen monarkian pahimpia likapyykkejä. Boleyn sisarusten teerenpeli paljastaa oivallisesti tuolloisen englannin kuningaskunnan kieroutuneen ja arvovaltansa vastaisen toiminnan. Elokuva kertoo syyt sekä anglikaanisen kirkon syntymiselle että sille, miksi Iso-Britanniaa johtaa (nimellisesti) vielä näinäkin päivinä naispuolinen hallitsija. Johansson ja Portman yrittävät parhaansa Boleyn sisaruksina, mutta eivät aivan saavuta tulkinnoissaan tarvittavaa monitasoisuutta. Eric Bana on himojen keskellä painivana kuninkaana ontto ja sieluton."

Vuosi nuoruudestani (1999)
(Girl, Interrupted)
"60-luvun käsiin hajoava amerikkalainen yhteiskunta tarjoaa käytännössä hyvän kanssaparin mielisairaalaympäristölle, mutta ohjaaja Mangoldinin ote on henkilöläheisempi. Kun lähtökohtana on muistelmiin pohjautuva kirjallisuus, joka sovitetaan elokuvamuotoon, toivoisi ilmaisusta löytyvän enemmän persoonallista iskevyyttä tasapaksujen montaasijaksojen sijaan. Naisten psyykkiset ongelmat ovat käsiteltävän aihepiirinä jäänyt turhan lakoniseen valoon ohjaajan toimesta. Eihän tämä nyt ihan oman aikansa Formania ole, mutta perushyvänä hahmodraamana ajaa asiansa. Valopisteenä loistava Jolie istuttaa hyvin keskisormi pystyssä riehuvan sosiopaatin maneerit roolihahmoonsa."

The Rookie - tulokas (1990)
(The Rookie)
"Aneeminen buddy cop-elokuva tympeällä aatemaailmalla. Eastwood ja Sheen ähisevät kilpaa kaksikkona, jonka kemiat eivät kohtaa missään vaiheessa."

Herra Woodcock (2007)
(Mr. Woodcock)

Kaikki mitä kadotimme (2007)
(Things We Lost in the Fire)
"Humaani tunnedraama kykenee hetkittäin ennennäkemättömään herkkyyteen Susanne Bierin kypsän ohjauksen tukemana, mutta dramaaelokuville tyypilliset ihmissuhde konventiot hiovat timantista sen särmikkäimmät reunat. Vahva lopputulos kuitenkin kutsuu katsojan puolelleen. Berry tekee kiitettävän paluun takaisin aikuismaisempien elokuvien pariin."

Indiana Jones ja kristallikallon valtakunta (2008)
(Indiana Jones and the Kingdom of the Crystal Skull)

Notorious (2009)
"Käsikirjoittajat Reggie Rock Bythewood ja Cheo Hodari Coker ovat kyllä olleet sinut pohjamateriaalinsa kanssa, mutta eivät ole kyenneet löytämään temaattisesti mitään erikoista Biggien elämäntarinasta. Monien tärkeiden tapahtumien merkityksellisyys tuntuu jäävän pintapuoliseksi, eikä George Tillman Jr:n kaavamainen ohjaus auta asiaa yhtään. Tarinointi unelmien toteutumista tuntuu jo ideana niin naiivilta, ettei sitä tahtoisi elokuvan kantavaksi teemaksi oikein uskoa."

Hamlet (1990)

Likainen puolitusina (1982)
"Likaisella puolitusinalla tuskin oli ongelmaa löytää yleisöä omana aikanaan, mutta vuosituhannen vaihtumisen jälkeen tilanne on toinen. On hyvin hankala kuvitella, että modernin itsetietoiseen sekä parodiakeskeiseen huumoriin tottunut kansalainen lämpenisi Mäkisen matalaotsaiselle ja teknisesti köyhälle meluamiselle. Elokuva taipuukin lopulta parhaiten kuvastamaan ohjaajansa, jolla riitti enemmän intoa kuin taitoa."

Nick & Norah - loputon soittolista (2008)
(Nick and Norah's Infinite Playlist)
"New Yorkin urbaaniin estetiikkaan ja indie-rock-musiikkiin luottava elokuva pyrkii kovasti olemaan oman aikansa Svengijengi-62 ja High Fidelity -inkarnaatio, mutta typistyy kuitenkin lähinnä keskinkertaiseksi nuorten romanssimukaelmaksi"

Meripelastaja (2006)
(The Guardian)

Nuori Victoria (2009)
(The Young Victoria)
"Keksinkertainen pukudraama kärsii lajityypilleen ominaisista ongelmista. Viktoriaanisen ajan ylväs kuvaus jää jälleen kerran lavastuksen ja puvustuksen esittelyksi - draamallinen kaari on taas ikävystyttävän lineaarinen."

Taivaan reunalla (2007)
(Auf der anderen Seite)
"Akin on saattanut oivallisen käsikirjoituksensa valkokankaalle hieman haparoivana lopputuloksena. Ohjaajan ideat ja niiden asettelut käsiteltävien teemojen valossa ovat kaikki puhdasta timangia, mutta kaksi tuntinen kokonaiskesto olisi kaivannut ohjaajalta säväyttävämpää otetta pysyäkseen dynaamisesti hallittuna."

Tiikerin häntä (2006)
(The Tiger's Tail)
"Boormanin viimeisin ohjaustyö on perushyvin rakennettu trilleri kaksoisolento teeman saattelemana. Loppupuolella oman toimivuutensa mitävöivä elokuva toimii hyvin pitkälti Gleesonin oivallisen roolityön varassa. Irlannin jakautunut kansakunta toimii puhuttelevan piikkinä elokuvan päätarinan ohessa."