Vase de noces on iljettävin näkemäni elokuva pitkiin aikoihin tunnelmansa ja kuvallisen ilmaisunsa puolesta. Ja mitä vähemmän elokuvasta tietää, sitä paremmin se toimii. Belgialaista maalaisidylliä ei ehkä rumemmin ole koskaan kuvattu ja tuskinpa ihan heti kuvataankaan. Mustavalkoinen, rakeinen kuva toimii erinomaisesti maanviljelijän ja hänen emakkonsa rakkaustarinan kuvaamisessa.
Musiikin käyttö elokuvassa on varsin erikoista. Välillä äänessä on uskonnolliselta kuulostava latinaa laulava kuoro ja välillä taas maatilan äänimaisemaa rikastuttaa analoginen monosyntetisaattori. Etenkin erääseen vessakohtaukseen on saatu rakennettua mielenkiintoinen dialogi ilman ainoatakaan vuorosanaa.
Ensimmäisen kerran tästä elokuvasta kuulin Jouni Hokkasen ja Nalle Virolaisen loistavasta Roskaelokuvat-kirjasta. Osasin odottaa raflaavaa kokemusta, mutta täytyypä sanoa, että todellisuus ylitti odotukset moninkertaisesti. Leffa kannattaa katsella ilman popcorneja.
Elokuvahaku
Ohje
Muotoilumerkinnät:
Voit lisätä www-linkkejä seuraavasti:
[link:LINKIN NIMI]osoite[/link] tai
[link]osoite[/link].
Voit alleviivata tekstin käyttämällä merkintää "_alleviivattu_",
lihavoida merkinnällä "*lihavoitu*" ja
kursivoida: "\kursivoitu\".
Musiikin käyttö elokuvassa on varsin erikoista. Välillä äänessä on uskonnolliselta kuulostava latinaa laulava kuoro ja välillä taas maatilan äänimaisemaa rikastuttaa analoginen monosyntetisaattori. Etenkin erääseen vessakohtaukseen on saatu rakennettua mielenkiintoinen dialogi ilman ainoatakaan vuorosanaa.
Ensimmäisen kerran tästä elokuvasta kuulin Jouni Hokkasen ja Nalle Virolaisen loistavasta Roskaelokuvat-kirjasta. Osasin odottaa raflaavaa kokemusta, mutta täytyypä sanoa, että todellisuus ylitti odotukset moninkertaisesti. Leffa kannattaa katsella ilman popcorneja.