Nojoo, tylsähkö.

Rapakon takana tällaisia on tehty varmaan iät ja ajat - nimittäin ns. myötähäpeä komedioita. Positiivinen yllätys elokuva silti oli. Henkilöhahmot viimeiseen asti hiottuja karikatyyrejä ja juonen käänteet "typeriä" Murphyn lakiin perustuvia kaikki-menee-vikaan-kohelluksia ei kuulosta hyvältä, mutta kyllä toimivat kun ne on tehty kohtuullisen hyvin.

Mielenkiintoinen on myös vastakkainasettelu suomalainen-ulkomaalainen. Yleisesti totuttu kaava siit että musta mies on tyhmä (ja kuolee tietenkin ensin toimintaelokuvissa) ja valkoinen mies edustaa tyyneyttä ja rauhallista järkeä, käännetään täysin ympäri. Erityisesti pohjalaiset hautausurakoitsijat ovat varsin herkullinen pari.

Lopusta nyt ei tietenkään kannata mitään maata järisyttävää odottaa, mutta on suositeltavaa katsoa elokuva loppuun ettei vahingossakaan pääse menettämään viimeistäkään väärinkäsityskohellusta.